Puun rakenne

wood-framePuu koostuu useasta osasta, joiden ominaisuudet vaihtelevat jonkin verran. Osa ei sovi rakentamiseen, osa sopii tiettyihin tarkoituksiin ja osa on hyvinkin monikäyttöistä.

Puiden solukko on melko samankaltainen kaikkien puulajien parissa. Solut voidaan jakaa pääsääntöisesti neljään eri kategoriaan: vettä kuljettavat solut, ravintoaineita kuljettavat ja varastoivat solut, kasvusolut sekä lujuudesta huolehtivat solut. Soluseinän sekä solukon rakenne vaikuttavat siihen, kuinka luja puu on. Esimerkiksi kesäpuu on lujempaa kuin kevätpuu, sillä sen soluseinät ovat paksummat. Kevätpuu on huokoista, joten se halkeilee helpommin kuivuessaan.

Puun uloin osa on kuori, joka koostuu useasta eri kerroksesta. Sen solukko koostuu tylppusoluista, jotka varastoivat ravintoaineita. Se on puun rungon uloin, suojaava kerros. Sen alla on manto eli pintapuu, joka on elävää ainesta. Vesi sekä ravinteet kulkevat mantoa pitkin juurista latvukseen. Mannon erottaminen alemmista kerroksista voi olla haastavaa etenkin vaaleiden puulajien kuten koivun, haavan ja kuusen kohdalla.

Pintapuun alla on sydänpuu. Se on kuollutta ainesta, joka toimii ikään kuin puun luurankona. Sydänpuu koostuu suippusoluista, jotka johtavat vettä ja tukevat puuta. Se kannattelee elävää pintapuuta. Sydänpuu on usein hieman tummempaa kuin manto ja sitä pidetään rakentamisen ja muun käytön suhteen puun arvokkaimpana osana.

Seuraava kerros on nuorpuu, joka kattaa 10-15 vuosirengasta lähinnä keskustaa. Se sisältää yleensä oksia ja halkeilee helpommin. Nuorpuun solurakenne eroaa ulommista renkaista ja sitä pidetään rungon hauraimpana osana.

Ydin on puun rungon keskiosa, joka on alhaalla kuollut, ja ylhäällä varastoi ravintoa puun kasvua varten. Oksat saavat alkunsa puun ytimestä. Havupuissa oksat ovat yleisesti ottaen hyvin säännönmukaisia, kun taas lehtipuissa on useampi erilainen oksatyyppi, eivätkä ne noudata tiettyä järjestystä. Niissä oksat voivat alkaa myös nilakerroksesta.

Puu on yleisesti ottaen vahvempaa, kun se on kuivempaa. Puun kuivuessa soluseinämät liikkuvat lähemmäs toisiaan ja kiinnittyvät toisiinsa, mikä lujittaa puuta. Esimerkiksi männyn ja kuusen solujen huokoset sulkeutuvat kokonaan kuivuessaan, mikä merkitsee sitä ettei niitä voi enää kyllästää, sillä solut eivät vastaanota aineita. Lujuusominaisuudet heikkenevät, kun puu altistetaan korkealle lämpötilalle pitkäksi aikaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *